Ensimmäinen kokemus airbnb asunnosta

Suurin osa tässä meidän matkalla olevista yöpymisistä olen varannut hotels.comin kautta, eli yövymme pääasiassa hotelleissa/motelleissa. Airbnb asunnosta minulla ei ollut juurikaan kokemusta, mutta halusin kuitenkin kokeilla sitäkin, yleensä se voi olla halvempi vaihtoehto kuin hotellissa yöpyminen. Havajille mentäessä löytyikin sopivan näköinen asunto, jossa yövyttiin yhteensä kahdeksan yötä.

Airbnb sovelluksen kautta olisi ollut tarjolla oikeastaan minkälaisia asuntoja tahansa, mutta päädyimme tähän kyseiseen pikku kämppään kuvien perusteella ja sijainnin sanottiin olevan hyvä. Ennen majoittumista saimme tarkat ohjeet miten tehdä check-in kyseiseen paikkaan. Asunto sijaitsi samassa rakennuksessa, kuin hotelli, mutta avain piti hakea omasta pin-koodillisesta laatikosta. Pääsimme hyvin sisälle ja huone oli juuri sellainen, kuin kuvissa. Myöskin sijainti oli lähellä Waikikin rantaa ja esimerkiksi Ala Moana Centerin ostoskeskus oli myös kävelymatkan päässä. Näköalat oli myös hyvät 38:sta kerroksesta ja rakennuksesta löytyi ulko uima-allas, kuntosali ja pesula.

Pien yksiö oli meille juuri passelin kokoinen asunto reilu viikoksi, meillä oli myös jääkaappi ja mahdollisuus tehdä itse ruokaa, joten aamupalaa ei tarvinnut lähteä etsimään kauempaa. Kämppä oli muutenkin ihan kuin oma asunto. Hotelliin verrattuna eroa oli sen verran, että siivooja ei käy vierailun aikana ollenkaan asunnossa, vaan loppusiivous tehdään vasta check-outin jälkeen.

Mulle jäi hyvä kokemus tästä airbnb kämpässä asumisesta, ainoa miinus on, että naapurihuoneesta kuului hyvin kaikki äänet läpi, mutta Havajilla ei taida muutenkaan olla kauheasti mitään eristyksiä seinien sisällä. Uskallan kuitenkin jatkossakin varata yöpymisiä sovelluksen kautta, mutta olen lukenut myös muutamia huonoja kokemuksia Airbnb kämpistä, niin olen vähän skeptinen aina kaikkien yöpaikkojen suhteen ennen kuin varaan ne. Valitsen aina supermajoittajan ja katson, että arvosteluissa on monta hyvää palautetta kohteesta ja mahdollisimman paljon kuvia, niinkuin tässäkin kohteessa!

Hello Australia!

Ihanaa saada jälleen Blogi auki! En ole avannut läppäriäni ihan hetkeen, ainakaan täällä Australian puolella. Syynä tietysti on reppureissaajan elämä, eli käytössä ei kauheasti ole wi-fiä, saatika mitään pistorasiaa mihin saisi koneen laitettua lataukseen. Nyt kuitenkin muutaman reissupäivän jälkeen päätettiin ottaa hotelli, jotta saadaan ladattua kamerat, läppäri ja käytyä ihan kunnolla suihkussa!

Meidän reissuelämä alkoi tosiaan Sydneystä, jossa oltiin kyllä vain yksi yö ja aamulla lähdettiin sitten autolla ajelemaan kohti itä-rannikkoa. Yhtään yöpaikkaa ei ollut tiedossa reilu viikkoon, mutta lähdettiin testaamaan ihan sitä oikeaa reppureissarin elämää, johan tässä on lorvittu hotellin lakanoissa melkein kuukauden verran! Napattiin Ikeasta säkillinen selviytymistarvikkeita, kuten pyyhkeet ja tyynyt ja lähdettiin ajamaan ensimmäistä yöpymispaikkaa kohti. Ensimmäinen yö oli hiukan tukala helteisessä autossa, mutta onneksi seuraavat yöt meni jo paljon paremmin!

Australia on näin ensivaikutelmaltaan jollain tapaa tutun oloinen, jollain tapaa taas ei ollenkaan. Ihmiset täällä tuntuu olevan aika samantyylisiä kuin suomessa, eikä yhtä ystävällistä ja iloista palvelua näy mailla eikä halmeilla, johon alkoi jo tottua Havajilla ollessa. Vesi on myös turkoosimpaa kuin Havajilla, vaikka se taitaa olla samaa merta kuitenkin. Ja hiekkarannat valkenee koko ajan enemmän ja enemmän, sekä hellelukemat on koko päivän ajan helposti yli +30 astetta. Rantamestoilla näkyy hippimäisiä surffareita, reppureissaajia näkyy pakettiautojen kanssa lähes joka puolella ja joka päivä törmää toinen toistaan erilaiseen eläimeen tai lintulajiin. Onneksi kuitenkaan yhtään tarantellaa ei ole näkynyt, vaikka en ole mikään kauhea hämähäkki pelkääjä, niin en todellakaan haluaisi sellaisen joutuvan meidän autoon :D

Nyt tämän yhden hotelliyön jälkeen jatketaan taas todellista road trippiä ja ajetaan autolla taas useita kilometrejä päivässä. Onneksi kuitenkin autolla ajelun lisäksi olemme kerenneet pysähdellä paikoissa ja nähdä upeita rantoja, viettää kunnon biitsielämää (aurinkorasvasta huolimatta kärvähdin niin että muistutan lähinnä rapua tällä hetkellä!) ja ollaan käyty katsomassa koaloita, kenguruita, delfiinejä, liskoja jne.

Nettiyhteykisä ei paljoa näy tuolla reissun päällä, joten läppäri luultavasti pysyy visusti suljettuna taas muutamien päivien ajan, olisi niin kiva kirjoitella tänne ja laittaa kuvia reissulta, mutta toisaalta taas ihanaa, että voi oikeasti pitää vapaata some-elämästä ja oikeasti vaan nauttia tästä matkasta. Joten palataan taas myöhemmin asiaan, luultavasti kuitenkin ajastan jonkun postauksen tänne jollekin päivälle!

Hanauma bay - snorkeling day

Autolla ajellessa googlettelin erilaisia snorklaus/surffailurantoja ja paikkoja missä ylipäätänsä voisi mennä käymään. Löysin sitten Hanauma Bayn jostain hausta, Oahun saaren yksi suosituin snorklauspaikka. Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin edes snorklannut, mutta kaikki pelit ja pensselit oli jo valmiiksi ostettuna, joten päätettiin lähteä tsekkaamaan kyseinen ranta!

Tultiin paikan päälle vasta joskus neljän maissa ja itse ranta menee jo kuudelta kiinni. Käveltiin kuitenkin mäki alas turkoosin rannan luokse ja H säntäsi jo innoissaan kohti koralleja snorkkelit heiluen. Minä jäin rannalle kököttämään ja ottamaan epätoivoisesti aurinkoa, niinkuin muinakin päivinä. En jotenkin ollut koskaan älynnyt snorklauksen hehkuttamista, olen pääasiassa ollut kalojen kanssa tekemisissä likaisissa järvivesissä kun joku limanuljaska on vahingossa osunut jalkaani ja olen sännännyt kirkuen pois vedestä. En siis ollut mitenkään innokas menemään veteen, enkä jotenkin osannut uskoa, että sieltä löytyisi mitään jännää.

No väärässähän mä olin, jouduttiin lähteä tosiaan tuona päivänä rannalta lähes heti pois, mutta sitten kun näin kämpällä mitä kaikkea H olikaan tallentanut GoPron muistikortille. Video aivan turkoosissa vedessä, missä oli lukemattomia määriä erilaisia, erivärisiä kaloja! Ja siis just sellaisia Nemoa etsimässä fisuja, en olisi koskaan uskonut että sellaista oikeasti on olemassa tuollaisella uimarannalla ja vieläpä niin lähellä rantaa!

Innostuttiin sitten tuosta snorklaushommasta todella ja koska meillä ei ollut enää autoa, niin päätettiin ottaa bussi kyseiselle rannalle. Täällä busseilla liikkumiseen saa käyttää aika paljon aikaa, nimittäin bussiaikatauluista ei ole mitenkään helppo saada selvää. Löydettiin kuitenkin vihdoin ja viimein oikealle pysäkille ja lähes tunnin odottamisen jälkeen bussi tuli ja nappasi meidät kyytiin.

Mentiin sitten viettämään pientä picnic päivää rannalle, mukana meillä oli eväinä kasa hedelmiä ja parhampia macaronseja mitä oon koskaan maistanut. Harri taas hyökkäsi heti korallien luokse lillumaan snorkkeleidensa kanssa, itse kun ensin lämmittelin auringossa, että tarkenin mennä uimaan meriveteen.

Snorkkelien asentamisen jälkeen lähdin kököttämään rannalle ja vähän kauhuissani olin lähdössä uiskentelemaan yksinäni meriveteen (en ole uinut meressä varmaan viimeiseen 20 vuoteen, vaan olen aina ulkomailla ollessani käynyt korkeintaan kahlaamassa) Heti kun työnsin pääni veden alle niin koin jonkinsortin pakokauhua, mutta samalla kuitenkin innostusta, se vesi oli niin kirkasta! Meni kuitenkin hetki, että ymmärsin että snorkkelilla pystyy tosiaan hengittämään veden alla ja välillä kun ajattelin, etten näe taakseni, niin olin jo sata varma että siellä on hai suuren kitansa kanssa tulossa nappaamaan puolet jalastani välipalaksi.

Pienen alku jännityksen jälkeen kuitenkin aloin päästä vauhtiin ja mitä enemmän kaloja tuli vastaan ja mitä värikkäämpiä ne oli, niin sen enemmän innostuin lillumaan korallien läheisyydessä. Meillä meni päivä tuolla rannalla äärettömän nopeaa ja onneksi saatiin vielä mahdutettua snorkkelit matkalaukkuun, joten seuraavassa kohteessa päästään varmaan näkemään vielä värikkäämpiä kaloja ja toivottavasti myös värikkäitä koralleja!